Kanoottipurjehdus

Kanoottipurjehdus on yksi Kansainvälisen Kanoottiliiton hyväksymistä melontalajeista.  Pohjoismaissa tällä varsin pienellä lajilla on vahvin asema Ruotsissa.  Suomessa purjekanootteja - kajakkimallisia - oli jo 1930 -luvulla, joten aivan uudesta lajista ei Suomessakaan ole kysymys.

Laji kuihtui vuosien saatossa lähes sukupuuttoon, mutta erityisesti Harri Luukkasen toiminnan ansiosta laji on tekemässä uutta tuloaan maahamme.  Kesällä 2003 järjestettiin ACA-luokassa ensimmäiset viralliset purjekanoottien Suomen mestaruuskilpailut. Seuraavaksi odotetaan riittävää osanottoa III B -, C/5m- ja IC-luokkaan. ACA-luokan purjekanoottien hankintakynnys ja monikäyttöisyys tekevät siitä nopeimmin kasvavan kanoottipurjehdusluokan Suomessa ja toivottavasti myös Euroopassa. Kanoottipurjehdus on helppoa ja hauskaa. Alle 1000 euron varusteilla saat oikean purjealuksen joka käyttäytyy hyvin niin kolmioradalla kuin retkellä. Luokkasääntöjen mukaisissa aluksissa on riittävät turvallisuusvarusteet myös aloittelijoille.

Freestyle

Freestylemelonta on yksi koskimelonnan alalajeista.  Freestylemelonnassa kajakilla tehdään erilaisia näyttäviä temppuja kosken virtauksia hyväksikäyttäen. Liikkeiden suorittamiseen käytetään pääasiassa kaatuvia aaltoja ja stoppareita, mutta myös virtausten rajat mahdollistavat monien liikkeiden suorittamisen.

Kilpailutilanteessa melojan tulisi esittää mahdollisimman näyttäviä ja monipuolisia liikesarjoja. Tekniikka- ja monipuolisuustuomarit arvioivat melojan suorituksia. Karsinnoissa melojalla on kolme 30 sekunnin suoritusta, joista kahden parhaan pisteet lasketaan yhteen. Finaali käydään pudotuskisana ja tällöin melotaan ainoastaan yksi 30 sekunnin suoritus jokaisella kierroksella. Kajakki-, kanootti- ja squirtmelojat kilpailevat omissa sarjoissaan. Myös naisille, miehille ja junioreille on omat sarjansa.  Freestylemelonnassa käytetään erityisesti tätä lajia varten suunniteltuja pienikokoisia kajakkeja.

Koskimelonta

Koskimelonta jakaantuu kilpa- ja harrastemelontaan.  Niin Suomessa kuin kansainvälisesti suosituinta on vapaamuotoinen - puljaaminen - melonta koskessa ja koskien laskeminen esimerkiksi melontaretkien yhteydessä.

Koskimelonnan kilpailutoiminta jakaantuu kolmeen päälajiin: koskipujotteluun (canoe slalom), koskisyöksyyn (wild water racing) ja freestylemelontaan. Näistä koskipujottelu ja koskisyöksy ovat Kansainvälisen kanoottiliiton virallisesti hyväksymiä kilpailulajeja.

Kanoottipujottelu on lajeista vanhin ja se sai alkunsa alppihiihtäjien kehitettyä itselleen kesälajin. Koskessa melomisen ohella lajin pioneerit ripustivat koskeen portteja  ja alkoivat pujotella niiden läpi. Kanoottipujottelun ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin Sveitsissä vuonna 1932.  Kanoottipujottelu nousi olympialajiksi kun se hyväksyttiin näytöslajina mukaan Münchenin Olympialaisiin vuonna 1972. Uudelleen kanoottipujottelu pääsi mukaan olympiaohjelmaan Barcelonan olympialaisissa vuonna 1992. Jatkoa on seurannut Atlantassa vuonna 1996 ja Sidneyssä vuonna 2000. Laji on vakiinnuttanut asemansa muiden olympialajien joukossa. Ensimmäiset SM-kilpailut järjestettiin vuonna 1985.

Koskipujottelussa lasketaan kaksi laskua 250-400 metriä pitkällä radalla. Radalla on 18-25 porttia joista 6-7 on oltava vastavirtaportteja. Molempien kilpailijan laskujen aika lasketaan yhteen ja näin saatuun suoritusaikaan lisätään kaksi sekuntia jokaisesta portin kosketuksesta ja 50 sekuntia jokaisesta portin ohituksesta.

Koskisyöksyn ensimmäiset MM kilpailut järjestettiin vuonna 1959. Koskisyöksyssä eli WWR:ssa melotaan koskeen rakennettu kilpailureitti suoraan alas koskea niin nopeasti kuin mahdollista. Kilpailun melontareitti on usein teknisesti vaativa ja jokainen kilpailija pyrkii parhaansa mukaan löytämään nopeimmat virtaukset ja välttelemään eteen tulevia kiviä ja esteitä.  Koskisyöksykilpailun rata on varsin pitkä ja suoritusajaltaan se saa olla enintään 30 minuuttia kestävä. Kilpailurata melotaan yhden kerran. Koskisyöksyn ns. sprint -kilpailuissa ratan pituus on 400-800 metriä ja se melotaan kahdesti.

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön.