Retkimelonta on ylivoimaisesti paras tapa tutustua vesistöjen luontoon. Kanootti on äänetön ja saasteeton kulkuneuvo, jolla liikuttaessa on aikaa katsella, kuunnella ja haistella ympärilleen. Parhaiten luontoon tutustuu usean päivän ja yön mittaisella telttaretkellä.
Varustus on runsas ja jokaisella melojalle omanlaisensa. Telttailuvälineiden lisäksi mukana kulkee erilaisia harrasteita ruuanlaitosta radioamatöörilaitteisiin ja valokuvauksesta sukellukseen. Retkimelonta ei vaadi erityisempiä fyysisiä ominaisuuksia, sillä risteilyvauhti vastaa rasittavuudeltaan reipasta kävelyä. Aivan heikkokuntoinen ei kuitenkaan jaksa kävellä saati meloa jopa 30 - 40 kilometrin mittaisia päivätaipaleita. Hyvä yleinen terveys on retkimelojalle tärkeää, sillä varsinkaan meriretkeilyssä ei ole lääkäripalvelu odottamassa jokaisen saaren rannassa.
Retkimelonnan luonteeseen kuuluu sekä leireily- että navigointitaitojen hallitseminen. Ryhmässä liikuttaessa on aina apua saatavilla, mutta yksinäisen retkeilijän on tultava toimeen omillaan. Taitoja voi kartuttaa liikkumalla ryhmien mukana ja osallistumalla järjestettyihin retkitapahtumiin. Kokeneen avomeriretkeilijän taitoihin kuuluu merikajakin käsittely kovassakin aallokossa sekä eskimopyörähdyksen hallitseminen. Pienemmillä ja suojaisemmilla vesialueella liikkuva ei tarvitse eskimopyörähdystaitoa. Pitkillä retkillä on melojalle selvää hyötyä säätieteen perusteiden tuntemisesta.
Retkikajakit ovat suurikokoisia. Pitkä vesilinja auttaa nostamaan matkanopeutta ja lisää samalla sekä rahtitilaa että kantavuutta. Korkea ja terävä keula vie osan kajakin pituudesta, mutta leikkaa paremmin aaltoja. Merikajakkien pohja on malliltaan pyöreä tai V -muotoinen, jotta kajakkeja pystyy käsittelemään väsymättä suuressakin aallokossa. Melko suora kölilinja tekee kajakista suuntavakaan.