Helsingin Olympialaiset

Helsingin olympialaiset vuonna 1952 koskettivat monella tavoin HKK:n toimintaa.  Vanha kanoottivajamme toimi ulkomaalaisten joukkueiden kanoottien säilytystilana ja harjoittelukeskuksena.  Vajaltamme oli rakennettu ponttoonisilta naapuriluodolle Merimelojien kanoottivajalle, joka toimi kilpailutoimitsijoiden tukikohtana.  Monet HKK:n jäsenet toimivat olympialaisissa toimitsijoina.  HKK:n kilpailijoita ei osallistunut urheilijana Helsingin olympialaisiin.

Kunnian päiviin voit tutustua tarkemmin tulosluettelon avulla.

Vuonna 2002 järjestettiin 30. päivänä elokuuta melonnan muistelotilaisuus Soutustadionilla.  Tapahtumaan osallistuivat rantajoukoissa Olympiakomitean edustajat, Helsingin kaupungin edustajat ja monet kilpailuihin osallistuneet olympiamelojat.  Muistelon yhteydessä järjestetyn Kultaisen Kympin ensimmäinen maaliin melonut osanottaja oli Thorvald Strömberg.

Kanoottiliitto

Suomen Kanoottiliitto perustettiin 13.5.1932 Helsingissä. Perustavina seuroina toimivat Helsingin Kanoottiklubi (silloin Helsingfors Kanotklub), Paddlarklubben Canoa, Merimelojat ja eräs toimintansa lopettanut seura. Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin HKK:n Leo Backman. Ennen liiton perustamista oli HKK ollut suomalaisten melojien kanava ulkomaisiin melojapiireihin.

Suomenkieliset maaseutuseurat perustivat "ruotsinkielisten liiton" rinnalle keväällä 1933 Soutajain ja Melojien Liiton.  Uuden liiton aktiivisia seuroja olivat mm. Ruoveden Kanoottipurjehtijat, Viipurin Sinimelat, Laatokan Melojat, Suomen Soutajat ja Näsimelojat.  Tämän liiton toiminta hiipui talousvaikeuksien seurauksena kevään 1939 aikana ja sen seurat liittyivät Kanoottiliittoon.  Tässä vaiheessa Kanoottiliiton jäsenseurojen lukumäärä oli noussut 28:aan ja henkilöjäsenmäärä epätarkkojen tietojen mukaan noin 1800:aan.

Nykyisellään Suomen Kanoottiliito operatiivinen toiminta on siirretty Suomen Melonta- ja soutuliitto Ry:n huomaan. Suomen Melonta- ja soutuliitto aloitti toimintansa 1.1.2012. Kanoottiliiton toiminta jatkuu nykyisin 36 seuran yhteisönä ja se jakaa toimintaa kehittäviä avustuksia.

Kanootit

Suomen kielessä sana "kanootti" on yleisnimitys melottaville vesikulkuneuvoille. Kanootit jaetaan kajakkeihin ja kanootteihin eli maakrapujen kielellä "inkkareihin".  Kajakkeja melotaan kaksilapaisilla meloilla ja ne ovat aina kannellisia.  Kanootteja melotaan yksilapaisilla meloilla.

Kanoottityypit

Kanootti lienee yksi vanhimmista vesikulkuneuvoista ja on kehittynyt vuosituhansien aikana erilaisiin vesistöihin ja käyttötarkoituksiin parhaiten sopivaksi. Kanootin rakentamiseen tarjolla olleet materiaalit ovat käyttötarkoituksen lisäksi ohjanneet ratkaisuja ja vaikuttaneet vesikulkuneuvon muotoon.

Eskimot kehittivät kajakin apuvälineeksi liikkumiseensa ja metsästykseen. Joki- ja järvireittejä käyttäneiden intiaanien kanoottimalliksi kehittyi helposti melottava ja suurempia ihmismääriä ja kuormia kantava avokanootti. Polyneesian alueella kehittyi sivuponttoonillinen kajakin ja avokanootin "risteytys".  Kaukoidässä puolestaan kalastajat kehittivät dragonveneen käytettäväksi kalastustarkoituksiin ja puolustustarkoituksiin merirosvoja vastaan.  Purjeella varustettu kanootti tai kajakki on myöhempien aikojen keksintö samoin kuin erilaiset lämpimien vesien melottavat lainelaudat tai koskimelontaan soveltuvat erilliset koskikajakit ja kanootit.

Tuotekehittelyä

Kanoottimallit syntyivät aikanaan työ- ja kulkuvälineiksi.  Nykyaika on muuttanut kanootin harrastus- ja liikuntavälineeksi.  Kajakeista ja kanooteista on muokattu lukemattomia eri tarkoituksiin sopivia kanoottimalleja.  Tämä on ollut mahdollista erityisesti rakennusmateriaalien kehittymisen myötä - lasikuitu mullisti veneiden ja kanoottien rakentamisen ja polyeteenin tulo teki mahdolliseksi koskikelpoisten kanoottien valmistamisen.

 

Kajakit

Kajakissa on yksi tai useampi istuinaukko ja kannen alla joissakin malleissa tavaratilaa.  Kajakkia melotaan kaksilapaisella melalla ja istuinaukko voidaan tarvittaessa sulkea erityisellä aukkopeitteellä.  Kajakeissa melojan painopiste on hyvin alhaalla aivan vesirajan tasossa ja jopa alle sen.

  1. Poolokajakit ovat yksiaukkoisia peräsimettömiä ja evättömiä melalla ja kallistamalla ohjattavia lyhyitä, hyvin ketteriä ja varsin tasapohjaisia kanoottipoolo -nimiseen peliin suunniteltuja kajakkeja.  Materiaalina käytetään joko lasikuitua tai polyeteenimuovia.
  2. Koskikajakit ovat yksiaukkoisia peräsimettömiä ja evättömiä melalla ja kallistamalla ohjattavia tasa- tai pyöreäpohjaisia kajakkeja. Koskimelonnan eri alalajeihin, kuten puljaamiseen, slalomiin, koskisyöksyyn tai freestyleen, on kehitetty näihin käyttötarkoituksiin soveltuvia kajakkityyppejä.  Materiaalina käytetään joko lasikuitua tai polyeteenimuovia
  3. Kuntokajakit ovat yksi- tai kaksiaukkoisia keveitä ja melko nopeita, mutta myös hieman kiikkeriä kajakkeja.  Ne voivat olla pohjanmuodoltaan lievästi V- tai U-muotoisia kajakkeja. Niiden ohjaamiseen on käytettävissä laahusperäsin tai rungon alapuolella sijaitseva peräsin.  Materiaalina käytetään lasikuitua.
  4. Kilpakajakit ovat yksi-, kaksi- tai neljäaukkoisia pitkän ja kapean vesilinjansa ansiosta nopeita, suuntavakaita ja V-muotoisen pohjanmallinsa vuoksi myös kiikkeriä kajakkeja. Kilpakajakeissa käytetään jalkaterillä toimivaa pinnaohjausta, joka on kytketty pohjan alapuoliseen peräsimeen. Vanhempien kajakkien rakennusmateriaalina käytettiin mahonkiviilua, mutta sääntömuutosten ja tuotekehittelyn myötä materiaaliksi on tullut yksinomaan lasikuitu tai hiilikuitu.
  5. Merikajakit ovat useinmiten yksiaukkoisia ja merikelpoisimpia kajakkeja aallokossa liikkumiseen. Merikäyttöön on suunniteltu myös kajakkikaksikoita, mutta sellaiset ovat Suomen vesillä varsin harvinaisia.  Kajakin vesitiiviit laipiot jakavat kajakin kolmeen erilliseen osaan, josta kaksi on vesitiiviitä ja toimivat samalla kajakin kellukkeina,  Kajakin kansiköysistö lisää turvallisuutta koska se helpottaa kajakkiin tarttumista ja takaisin kiipeämistä. Kajakkiyksikön pohjan keskivaiheilla on yleensä loiva V- tai U-muoto, joka helpottaa suunnan muuttamista aallon harjalla. Keulan ja perän muodolla voidaan lisätä suuntavakavuutta tai kajakin ketteryyttä ja kykyä vastustaa hautautumista aaltoihin.  Useimmissa käytössä merikajakkimalleissa suuntavakavuutta lisätään kiinto- tai säädettävän evän avulla. Merikajakkia ohjataan kallistamalla ja melavedoilla ja nykyisin yleistymässä olevalla laahusperäsimellä. Kajakin rakennusmateriaalina käytetään niin lasikuitua kuin polyeteeniä.
  6. Yleiskajakit ovat yksi- tai kaksiaukkoisia hyvin vakaita, hitaita ja pohjanmuodoltaan melko tasaisia kajakkeja. Ohjaaminen tapahtuu melan ja kallistustekniikan avulla, mutta kaksikkomalleissa useinmiten peräsimellä.  Kaksikot on usein varustettu laipioin ja kansiluukuin.  Myös kansiköysistöä tavataan kaksikoissa.  Materiaalina käytetään lasikuitua ja erityisesti polyeteeniä.

 

Kanootit

Kanootit voivat olla joko yhdelle henkilölle tarkoitettuja tai useampipaikkaisia.  Suurimmat kanootit lienevät kiinalaiset dragonveneet, joita on rakennettu jopa 100 henkilölle.  Kanoottia melotaan yksilapaisella melalla.  Yksipaikkaisia "soloja" melotaan istuvassa polviasennossa ja tavanomaisia kahden hengen "inkkareita" istuen erityisellä istuimella, minkä seurauksena painopiste on hyvin korkealla. Materiaalina käytetään lasikuitua ja erityisesti polyeteeniä.

Avokanootteja käytetään myös kilpailutoimintaan ja niiden erityisominaisuudet määräytyvät käyttötarkoituksen mukaan.  Rata- ja maratonmelontaan käytettäviä avokanootteja kutsutaan kanadalaiskanooteiksi ja nykyisellään niiden suurin paikkaluku nousee neljään.  Melonta-asento on seisova polviasento.  Koskikäytössä olevat kanadalaiskanootit ovat katettuja ja muistuttavat kovasti vastaavaan käyttötarkoitukseen tehtyjä "kajakkeja".  Melominen tapahtuu istuvassa polviasennossa ja melojat käyttävät aukkopeitteitä. Materiaalina käytetään lasikuitua, hiilikuitua ja kevlaria.

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön.