Kanoottipurjehdus on yksi Kansainvälisen Kanoottiliiton hyväksymistä melontalajeista.  Pohjoismaissa tällä varsin pienellä lajilla on vahvin asema Ruotsissa.  Suomessa purjekanootteja - kajakkimallisia - oli jo 1930 -luvulla, joten aivan uudesta lajista ei Suomessakaan ole kysymys.

Laji kuihtui vuosien saatossa lähes sukupuuttoon, mutta erityisesti Harri Luukkasen toiminnan ansiosta laji on tekemässä uutta tuloaan maahamme.  Kesällä 2003 järjestettiin ACA-luokassa ensimmäiset viralliset purjekanoottien Suomen mestaruuskilpailut. Seuraavaksi odotetaan riittävää osanottoa III B -, C/5m- ja IC-luokkaan. ACA-luokan purjekanoottien hankintakynnys ja monikäyttöisyys tekevät siitä nopeimmin kasvavan kanoottipurjehdusluokan Suomessa ja toivottavasti myös Euroopassa. Kanoottipurjehdus on helppoa ja hauskaa. Alle 1000 euron varusteilla saat oikean purjealuksen joka käyttäytyy hyvin niin kolmioradalla kuin retkellä. Luokkasääntöjen mukaisissa aluksissa on riittävät turvallisuusvarusteet myös aloittelijoille.

Freestylemelonta on yksi koskimelonnan alalajeista.  Freestylemelonnassa kajakilla tehdään erilaisia näyttäviä temppuja kosken virtauksia hyväksikäyttäen. Liikkeiden suorittamiseen käytetään pääasiassa kaatuvia aaltoja ja stoppareita, mutta myös virtausten rajat mahdollistavat monien liikkeiden suorittamisen.

Kilpailutilanteessa melojan tulisi esittää mahdollisimman näyttäviä ja monipuolisia liikesarjoja. Tekniikka- ja monipuolisuustuomarit arvioivat melojan suorituksia. Karsinnoissa melojalla on kolme 30 sekunnin suoritusta, joista kahden parhaan pisteet lasketaan yhteen. Finaali käydään pudotuskisana ja tällöin melotaan ainoastaan yksi 30 sekunnin suoritus jokaisella kierroksella. Kajakki-, kanootti- ja squirtmelojat kilpailevat omissa sarjoissaan. Myös naisille, miehille ja junioreille on omat sarjansa.  Freestylemelonnassa käytetään erityisesti tätä lajia varten suunniteltuja pienikokoisia kajakkeja.

Koskimelonta jakaantuu kilpa- ja harrastemelontaan.  Niin Suomessa kuin kansainvälisesti suosituinta on vapaamuotoinen - puljaaminen - melonta koskessa ja koskien laskeminen esimerkiksi melontaretkien yhteydessä.

Koskimelonnan kilpailutoiminta jakaantuu kolmeen päälajiin: koskipujotteluun (canoe slalom), koskisyöksyyn (wild water racing) ja freestylemelontaan. Näistä koskipujottelu ja koskisyöksy ovat Kansainvälisen kanoottiliiton virallisesti hyväksymiä kilpailulajeja.

Kanoottipujottelu on lajeista vanhin ja se sai alkunsa alppihiihtäjien kehitettyä itselleen kesälajin. Koskessa melomisen ohella lajin pioneerit ripustivat koskeen portteja  ja alkoivat pujotella niiden läpi. Kanoottipujottelun ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin Sveitsissä vuonna 1932.  Kanoottipujottelu nousi olympialajiksi kun se hyväksyttiin näytöslajina mukaan Münchenin Olympialaisiin vuonna 1972. Uudelleen kanoottipujottelu pääsi mukaan olympiaohjelmaan Barcelonan olympialaisissa vuonna 1992. Jatkoa on seurannut Atlantassa vuonna 1996 ja Sidneyssä vuonna 2000. Laji on vakiinnuttanut asemansa muiden olympialajien joukossa. Ensimmäiset SM-kilpailut järjestettiin vuonna 1985.

Koskipujottelussa lasketaan kaksi laskua 250-400 metriä pitkällä radalla. Radalla on 18-25 porttia joista 6-7 on oltava vastavirtaportteja. Molempien kilpailijan laskujen aika lasketaan yhteen ja näin saatuun suoritusaikaan lisätään kaksi sekuntia jokaisesta portin kosketuksesta ja 50 sekuntia jokaisesta portin ohituksesta.

Koskisyöksyn ensimmäiset MM kilpailut järjestettiin vuonna 1959. Koskisyöksyssä eli WWR:ssa melotaan koskeen rakennettu kilpailureitti suoraan alas koskea niin nopeasti kuin mahdollista. Kilpailun melontareitti on usein teknisesti vaativa ja jokainen kilpailija pyrkii parhaansa mukaan löytämään nopeimmat virtaukset ja välttelemään eteen tulevia kiviä ja esteitä.  Koskisyöksykilpailun rata on varsin pitkä ja suoritusajaltaan se saa olla enintään 30 minuuttia kestävä. Kilpailurata melotaan yhden kerran. Koskisyöksyn ns. sprint -kilpailuissa ratan pituus on 400-800 metriä ja se melotaan kahdesti.

Melonnan historia Suomessa on varsin pitkä, sillä lajin voidaan katsoa alkaneen noin 125 vuotta sitten.

Suomessa Kokkolan kirkkoherra ja taloustieteilijä Antti Chydenius kirjoitti amerikkalaisista tuohiveneistä - avokanooteista - jo 1700-luvun puolivälissä. Melontaharrastus alkoi kuitenkin puisten ruuhien ja veneiden maassamme vasta runsaat sata vuotta sitten. Helsingin Soutuklubilla oli melontaa ja kilpailuja jo 1880-luvun lopulla ja Mustialan maamiesopistossa rakennettiin kangaskanootteja 1884. Maamme ensimmäinen melontaseura Helsingfors Kanotklubb - HKK - perustettiin 1925 ja melonnan keskusjärjestö Suomen Kanoottiliitto (SKaL) 1932.

Dragonmelonta kuuluu maailman vanhimpien urheilulajien joukkoon ja lienee vanhin melonnan kilpailumuodoista. Dragonmelontakilpailut alkoivat Etelä-Kiinassa jo runsaat 2500 vuotta sitten.

Suomessa dragonmelonta on yritysten ja yhteisöjen välistä värikästä työpaikkaliikuntaa, johon liittyy vahvasti hyväntekeväisyystoiminta. Helsingissä järjestetyt melontakilpailut ovat tukeneet HUS:n Lasten ja nuortensairaalan vastasyntyneiden teho-osaston toimintaa jo yli 500000 euron verran. Lahjoitusvaroilla on voitu hankkia Lastenklinikalle hengityskoneita.  Kilpailuja on järjestetty eripuolilla Suomea vuodesta 1990 alkaen ja Helsingin ohella muita suuria kilpailupaikkakuntia ovat mm. Turku ja Kuopio.

Melonta oli mukana näytöslajina vuoden 1924 olympialaisissa ja ensimmäistä kertaa olympiamitalleista kilpailtiin Berliinissä 1936.  Ensimmäisen suomalaisen maailmanmestaruuden voitti Maggien Kalka melomalla ensimmäisenä maaliin naisten K1 600 metrin kilpailussa.

Suomalaismenestykseen vuosien 1936 - 1988 olympiamelonnoissa voit tutustua historillisen luettelon kautta.  Vuonna 1992 voitti Mikko Kolehmainen Barcelonassa järjestetyissä olympalaisissa kajakkiyksiköiden 500 metrin kilpailun.  Atlantassa vuonna 1996 Mikko Kolehmainen saavutti sijat 7 (K1 500 m) ja 9 (K1 1000 m).  Sydneyssä vuonna 2000 suomalaiset eivät yltäneet loppukilpailuun.

Olympiamitalistien nimet löytyvät UK T&F All-Time Lists:iltä.

Olympiajoukkueen valitsee ja kisoihin lähettää Suomen Olympiakomitea.  Suomalainen olympiahistoria alkaa jo autonomian aikakaudella.

Kelikamera

Go To Top