SISÄLLYSLUETTELO

  1. Esipuhe
  2. Mikä on HKK ?
  3. Seuran yhteystiedot
    1. Seuraan liittyminen
      1. Jäsenavain
      2. Jäsen- ja käyttömaksut
      3. Vierasmaksut
      4. Kanoottipaikka- ja kaappimaksut
      5. Tietojen ilmoittaminen seuran jäsenrekisteriin
    2. Osoitteenmuutosilmoitus
    3. Seurasta eroaminen
  4. HKK:n toiminta
    1. HKK:n tiedotuskanavat
    2. Järjestetty toiminta
    3. Kalusto
    4. Talkootoiminta
  5. HKK:n koulutustoiminta
    1. Melontakurssit aloitteleville melojille
    2. Jatkokoulutus HKK:n jäsenille
    3. Melojapassi
  6. HKK:n "perhe"
    1. Helsingin Melontakeskus Oy
    2. HKK-Dragon ry
    3. Humalluodon  kanoottiklubi
    4. HKK-Talviuimarit ry
    5. HKK:n jäsenyydet järjestöissä
  7. Toiminta melontakeskuksessa
    1. Autot ja polkupyörät
    2. Kanoottivaja
      1. Vajakirja
      2. Ilmoitustaulu
      3. Kaluston valinta ja tarkistus
      4. Melonnan jälkeen
      5. Rikkinäiset varusteet
    3. Kilpavaja
    4. Melontakeskuksen päärakennus
      1. HKK:n jäsenten pukuhuoneet
      2. Kuntosali
  8. Kanoottien ominaisuuksista
    1. Pituus ja leveys
    2. Vakavuus
    3. Peräsin ja nostoevä
    4. Materiaalit
  9. Varustesuositus melojille
  10. Turvallisuusohjeita
    1. Käyttäytyminen vesillä
    2. Meriteiden säännöistä
    3. Hypotermia
    4. Sää merellä
  11. Toiminta onnettomuustilanteessa
    1. Yleiset hätänumerot
    2. Seuran kontaktihenkilöt
    3. Vastuu kalustosta
    4. Vakuutukset
  12. Reittivinkkejä lähivesiltä
  13. Seuran retket
    1. Keskiviikkoretket
    2. Päiväretket
    3. Yöretket
  14. Seuran johto
    1. Johtokunnan jäsenet
    2. Toiminnanjohtaja
  15. Jäsenten vaikutusmahdollisuudet

Julkaisija:
Helsingin Kanoottiklubi ry,
Tilkantori 10 A Lt 1, 00300 Helsinki

Jakelu:   Helsingin Kanoottiklubi ry:n jäsenet

Toimituskunta:   Kaarina Fagerholm ja Eero Hiltunen
(pohjautuu aiempaan versioon, jonka toimituskuntana oli Kari Männistö,
 Lassi Hippeläinen ja Eero Hiltunen)


 

ESIPUHE

Hyvä HKK:n jäsen - tämä ohjekirjanen sisältää tietoja seurasi Helsingin Kanoottiklubin toiminnasta. Kirjasesta saa paljon hyödyllistä tietoa HKK:n toiminnasta ja se on arvoltaan johtokunnan antama kirjallinen ohje seuran jäsenille. Opaskirjanen on tarkoitettu niin uusille seuralaisille kuin jo vuosia seuran jäsenenä olleille henkilöille.

 MIKÄ ON HKK ?

Helsingin Kanoottiklubi - Helsingfors Kanotklubb ry on rekisteröity yhdistys, jonka toiminta-ajatus määritellään seuraavasti:

HKK:n toiminta-ajatuksena on melontaharrastuksen edistäminen pääkaupunkiseudulla. Toiminta-ajatusta toteutetaan tuottamalla laadukkaita melonnan koulutus- ja peruspalveluita sekä tiedottamalla seuran toiminnasta. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni henkilö kokisi melomisen riemun omien kykyjensä ja tarpeidensa mukaisella tavalla.

HKK:n toiminta perustuu pääosaltaan vailla taloudellista korvausta tai etua tehtävään talkootyöhön, vain seuran toiminnanjohtajalle suoritetaan pienehkö taloudellinen korvaus.

HKK:n järjestämä liikuntatoiminta keskittyy kajakki- ja kanadalaismelontaan ja painottuu virkistys-, kunto- ja retkimelontaan.

Helsingin Kanoottiklubi perustettiin jo vuonna 1925 ja se on Suomen vanhin melontaseura! Seura toimii alkuperäisillä sijoillaan, vaikka toimitiloja on uudistettu moneen kertaan. Heinäkuussa 1994 valmistui seuran uuden toimitilan Helsingin Melontakeskus Oy:n kerho- ja vajarakennukset. Osa alkuperäisestä vajarakennuksesta on säilytetty ns. kilpavajan muodossa.

HKK jäsenet voivat meloa ilman omaa kajakkia käyttämällä käyttömaksukalustoa. Käyttömaksu oikeuttaa myös melojen, kelluntaliivien ja aukkopeitteiden käyttöön.

Oman kanootin omistajat voivat vuokrata kanootilleen säilytyspaikan Melontakeskukselta.

Melontakeskuksessa on jäsenten käytettävissä pukuhuoneet, WC:t ja suihkut. Kesäkaudella sauna on iltaisin lämpimänä kiinteistömaksun maksaneille.

HKK tunnetaan koulutustoiminnastaan, jota järjestetään sekä aloittelijoille että kokeneemmille melojille.

 SEURAN YHTEYSTIEDOT

HKK ostaa osan hallinto- ja toimistopalveluistaan Kirjanpitotoimisto Sport-Data Oy:ltä, jonka toimisto sijaitsee osoitteessa Tilkantori 10 A Lt 1. Toimiston puhelinpäivystysajat käyvät ilmi HKK:n www-sivuilta. Seuran melonnallisen toimipisteen, Helsingin Melontakeskuksen, osoite on Rajasaarenpenger 8, 00250 Helsinki.

Yhteydenpidossa toimistoon suositellaan sähköpostia. Koska toimistossa hoidetaan paljon muitakin asioita kuin vain seuran jäsenasioita, voi esimerkiksi sähköpostiin vastaaminen kestää kiireisimpinä aikoina muutamia päiviä.

Helsingin Kanoottiklubi
Tilkantori 10 A Lt 1, 00300 Helsinki
p. 4362400
www.helsinginkanoottiklubi.fi
This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.

Seuraan liittyminen

Seuran jäseneksi voi liittyä suorittamalla liittymismaksun, jäsenmaksun ja seuran kajakkien käyttömaksun. Henkilötietolomake on palautettava melontakeskuksen avainta jäsenpäivystyksestä noudettaessa. Jäsenpäivystyksen ajat selviävät HKK:n www-sivuilta.

Jäsenavain

Avaimen seuran käytössä oleviin toimitiloihin saa jäsenmaksukuittia ja jäsentietolomaketta vastaan jäsenpäivystyksestä. Avain sisältyy yli 16-vuotiaiden liittymismaksuun, alle 16 vuotiaat voivat seuran harkinnan mukaan lunastaa pientä maksua vastaan oman avaimen.

Jäsenpäivystyksestä saa samalla myös liittymismaksuun kuuluvat Jäsenen käsikirjan, HKK:n retkimelontaoppaan, Melo turvallisesti -kirjan ja HKK:n säännöt.

Jäsen- ja käyttömaksut

Jäseniltä perittävät maksut vahvistetaan seuran syyskokouksessa ja hyväksytty maksuohjesääntö julkaistaan syyskokousta seuraavassa jäsenlehdessä ja www-sivuilla. Jäsen-, liittymis- ja käyttömaksut on luokiteltu jäsenen iän ja perheen muiden jäsenten mukaan.

Jäsen voi anoa perustellusta syystä johtokunnalta vapautusta jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta. Vapautuksia on myönnetty esim. raskauden, varusmiespalveluksen tai ulkomailla tapahtuvan pitkäaikaisen työskentelyn perusteella.

HKK ry:n jäsenyyttä tai muita etuja ei voi myydä, vuokrata tai luovuttaa toiselle henkilölle.

Käyttömaksun suorittaminen oikeuttaa käyttämään seuran kalustoa ajalla 6.5.-10.10. yhtäjaksoisesti korkeintaan kahden vuorokauden ajan. Melontakauden pituutta on rajoitettu turvallisuussyistä. Käyttöoikeus koskee Melontakeskuksen laiturista lähteviä ja siihen palaavia melontaretkiä;  käyttömaksu ei sen sijaan oikeuta kuljettamaan kalustoa autolla. Johtokunta voi myöntää poikkeuksia HKK:n järjestämien retkien tai melontatapahtumien osalta. Pidemmille ja muualla tapahtuville retkille kalustoa voi vuokrata jäsenhintaan sopimalla siitä toimiston kanssa.

Kesäaikana maksujen suorittamista valvotaan pistokokein.

Vierasmaksut

Seuran aikuisjäsen voi tuoda mukanaan melomaan yhden vieraan kerrallaan, joka myös käyttää myös käyttömaksukalustoa. Vierailijasta suoritetaan ns. vierasmaksu kanoottivajan ilmoitustaulun alapuolella olevaan postilaatikkoon. Merkitse kirjekuoreen ketä vierasmaksu koskee ja maksamasi summa. Vierasmaksun suuruus selviää seuran jäsenlehdestä, ilmoitustaululta ja www-sivuilta. Keskiviikkoretkien aikaan ei vierasoikeus ole voimassa.

Kanoottipaikka- ja kaappimaksut

Kanoottipaikka- ja kaappimaksut maksetaan suoraan Helsingin Melontakeskus Oy:lle, jolta paikat ja kaapit varataan suoraan (kts. Luku 6).

Kanoottipaikan haltijan ja omalla kanootilla melovan ei tarvitse maksaa seuran käyttömaksua - jäsenmaksu ja liittymismaksu kuuluu kuitenkin maksaa.

Tietojen ilmoittaminen jäsenrekisteriin

Yhdistyslain mukaan seura on velvollinen pitämään luetteloa jäsenistään - rekisteriin merkittyjä tietoja ei luovuteta edelleen. Jotta uuden jäsenen tiedot tulisi merkittyä jäsenrekisteriin, on välttämätöntä palauttaa täytetty jäsentietolomake seuran toimistoon tai kesällä jäsenpäivystykseen, sillä pankin kautta tehdyt tiedonannot eivät välity eteenpäin. Koska kaikki postitukset (tiedotteet, kokouskutsut, jäsenlehdet) lähetetään jäsenrekisteritietojen perusteella, on jäsenten syytä pitää tietonsa ajan tasalla: toimisto ei jäljitä seuran jäseniä.

Uuden jäsenen on palautettava jäsentietolomake myös siinä tapauksessa, että tämä on liittynyt seuraan melontakurssin käytyään, koska melontakurssien yhteydessä kerättäviä henkilötietoja ei viedä jäsenrekisteriin. Perhejäsenmaksulla liittyvien on toimitettava jäsentietolomake kaikista perheenjäsenistä.

Osoitteenmuutosilmoitus

Osoitteenmuutoksen voi tehdä itse kirjautumalla seuran nettisivuille tai lähettämällä tiedot kirjallisesti tai sähköpostilla seuran toimistoon.

Seurasta eroaminen

Seurasta eroamisesta ilmoitetaan aina kirjallisesti seuran toimistoon. Maksujen laiminlyöminen ei korvaa kirjallista eroanomusta.  

Seuran jäsenavain on palautettava erottaessa. Palautetusta avaimesta maksetaan 8,50 euroa.

 HKK:N TOIMINTA

HKK:n tiedotuskanavat

HKK:n jäsenlehti Melaset ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja postitetaan jäsenille kotiin.

HKK:n www -sivut www.helsinginkanoottiklubi.fi pitävät jäsenet ajan tasalla seuran toiminnasta.

HKK on perustanut vain jäsenille avoimen facebook -ryhmän.

HKK:n toimisto voi tiedottaa myös sähköpostin välityksellä.

Järjestetty toiminta

Melontakaudella jäsentoiminnan painopiste on koulutus- ja virkistysmelonnassa.  Talvikaudella toiminnan painopiste on jäsenten jatkokursseissa (luku 5), kuten uimahalliharjoituksissa ja kanoottien huollossa. Osa melojista käyttää Melontakeskuksen kuntosalia, harrastaa talviuintia ja tekevät talviretkiä hiihtäen. Kilpailijat puolestaan harjoittelevat ympäri vuoden.

HKK järjestää toimintaa myös seuraan kuulumattomille. Tällöin kysymykseen tulevat lähinnä melonnan alkeiskurssit. Seuran sisarjärjestöjen kautta järjestetään opiskelijoille lajin tutustumistilaisuuksia, yritysten henkilökunnille melontasafareita, dragonmelontaa, melontakilpailuja ja -näytöksiä sekä harjoitetaan kanootinvuokraustoimintaa. HKK-Talviuimarit ry pitävät avannon auki koko talven.

Kalusto   

Seuran jäsenten käytettävissä oleva melontakalusto on modernia ja monipuolista. Sitä kannattaa käyttää laajasti sellaisenkin jäsenen, joka mielii omaa kajakkia. Vasta kokemuksen myötä saa selvän mielikuvan siitä, minkä tyyppistä melontaa harrastaa, ja minkälainen kajakki sopii siihen parhaiten.  Kalustoa on hankittu useaan tarkoitukseen: päivä-, retki- ja avomerimelontaan - sekä yksiköitä että kaksikoita.

Kalustoa on tulee kohdella hyvin sekä oman että muiden jäsenten edun nimissä. Kaluston vahingoittumisesta on syytä ilmoittaa heti, ettei joku toinen vahingossa lähde liikkeelle viallisella (ja mahdollisesti vaarallisella) kajakilla. Merkitse viallinen kajakki ja kirjaa vika myös vikavihkoon. Hyviä neuvoja saa tämän oppaan luvusta 7.2.3.

Talkootoiminta

HKK ry:n toiminta perustuu talkootyöhön suomalaisen yhdistystoiminnan tapaan. Esimerkkejä talkootoiminnasta ovat: seuran juhlien järjestäminen, keskiviikkoretken vetäminen, jäsenlehden postitustalkoot, dragonmelonnan ja muiden kilpailujen toimitsijatehtävät sekä kajakkien korjaaminen.

Kokeneiden jäsenten toivotaan osallistuvan mm. ohjaajina melontakurssitoimintaan. Samalla jäsen saa itsekin lisäharjoitusta. Seuraan kuulumattomille henkilöille järjestetty melontatoiminta on yksi HKK:n toiminnan vahvoista alueista.

Suurin talkooponnistus vuosittain on osallistuminen Helsingissä pidettävien Lohikäärmemelontojen järjestelyihin elokuussa. Työmäärää voi arvioida siitä, että mukana on noin 5500 melojaa ja tuhansia katsojia. HKK järjestää myös melontakilpailuja, joskus jopa kansainvälisiä. Näissä on aina tehtäviä ylimääräisillekin apureille sujuvien järjestelyjen mahdollistamiseksi.

 HKK:N KOULUTUSTOIMINTA

HKK on jo pitkään tunnettu koulutustoiminnastaan - sekä alkeiskursseistaan että jäsenten jatkokoulutuksesta.

Melontakurssit aloitteleville melojille

HKK järjestää kesäisin melontakursseja sekä aikuisille että nuorille. Aikuisten kurssit alkavat toukokuussa ja jatkuvat heinä-elokuun vaihteeseen saakka. Kurssit kestävät yleensä kolme arki-iltaa (maanantai, tiistai ja torstai). Kursseille ilmoittaudutaan seuran toimistoon. Opetus tapahtuu luennoilla ja melonnan yhteydessä - joka päivään kuuluu melontaharjoitus.

Nuorten kurssit eroavat ohjelmaltaan aikuisten vastaavista. Kursseja järjestetään  muutamia sekä alku- että loppukesästä. Ikärajat nuorten kursseille ovat 9 - 15 vuotta.

Jatkokoulutus HKK:n jäsenille

Jatkokoulutus koostuu erilaisista teemakursseista, joista useimmat ovat yhden illan tai päivän mittaisia. Talvikaudella järjestettäviä kursseja ovat esimerkiksi meriteiden säännöt ja suunnistaminen, jokamiehen oikeudet, kanootin ominaisuudet, melojan kuntoharjoittelu ja kanootin korjauskurssi.

Talviaikaan pyörivät uimahallitoiminta ja kuntosaliryhmät. Uimahallilla harjoitellaan mm. kaatuneen melojan pelastamista, tasapainotaitoja, melakellukkeen käyttöä ja erilaisia eskimopyörähdystekniikoita. Kesäkauden kursseja ovat mm. pelastautumis-, aallokkomelonta- ja tekniikkakurssi. Kurssien ajankohdasta ja niille ilmoittautumisesta tiedotetaan Melaset -lehdessä ja www-sivuilla. Ilmoittautuminen tapahtuu seuran toimistoon. Kurssit ovat joko maksuttomia tai niistä peritään pieni omakustannusmaksu.

Melojapassi

 Jäsenten vesillä liikkumisen taitojen kehittämiseksi ja heidän motivoimiseksi on HKK:ssa olemassa melojapassiksi nimetty koulutusjärjestelmä. Passin avulla on luokiteltu erilaisia taitotasoja kuten avomerimeloja, rannikkomeloja ja saaristo-meloja. Näiden tasojen saavuttamiseksi tulee suorittaa tietyt kurssit ja lisäksi kullekin tasolle vaaditaan tietty määrä melontakokemusta (kilometrejä). Alemmilla tasoilla vaatimusten täyttäminen oikeuttaa ko. tason passiin, mutta ylemmillä tasoilla vaaditaan sen lisäksi näyttöä kursseilla opetettujen melontataitojen ja tietojen hallinnasta. Tarkempia tietoja passijärjestelmästä löytyy mm. www-sivuilta.

 HKK:N "PERHE"

Helsingin Kanoottiklubi ry:n tehtäviä on sen toiminnallisen ja taloudellisen laajuuden vuoksi jaettu itsenäisiin sisarorganisaatioihin. Tällä hetkellä HKK-perheeseen kuuluvat emoseuran ohella kolme yhdistystä ja yksi osakeyhtiö.

Helsingin Melontakeskus Oy

Helsingin Melontakeskus Oy on vuonna 1993 perustettu osakeyhtiö, jonka toimialaan kuuluvat kiinteistötoiminnan ohella liikunta- ja ravintolatoiminta. Melontakeskus tuottaa kanootin-vuokrauspalveluita ja ohjelmapalveluita melontasafarien muodossa. Melontakeskus ylläpitää myös HKK:n ja HKK-Talviuimareiden käytössä olevaa kuntosalia.

Ravintolatoimintaa Helsingin Melontakeskus toteuttaa markkinointinimellä Juhlatalo Töölön Torppa. Töölön Torpassa voi järjestää mitä moninaisimpia tilaisuuksia kuten häitä, syntymäpäiväjuhlia, yritysjuhlia, liikuntapäiviä, kokouksia ja koulutustilaisuuksia. Rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsevat saunat ja takkahuone tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa saunailta meren rannalla. Töölön Torppa vastaa tilaisuuksien juoma- ja ruokatarjoilun järjestämisestä.

Helsingin Melontakeskus Oy
Rajasaarenpenger 8, 00250 Helsinki
www.helsinginmelontakeskus.fi
This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.
p. 4362500

HKK-Dragon ry

HKK:n dragonmelonnasta vastaava yhdistys HKK-Dragon järjestää yhteistyössä HKK:n kanssa lohikäärmemelontatapahtuman Kaisaniemessä elokuun puolivälissä. Melontatapahtuman osan-ottomaksuista osoitetaan puolet HYKS:in Lastenklinikalle käytettäväksi vastasyntyneiden tehohoitoon. Tähän mennessä olemme lahjoittaneet 1.153.000 markkaa HYKS:ille.  Vuonna 1999 kymmenennen kerran järjestettävään Lohikäärmemelontaan odotetaan osallistuvan lähes 250 joukkuetta pääkaupunkiseudun yrityksistä ja yhteisöistä. HKK:sta kisaorganisaatioon osallistuu 50-60 henkilöä, jotka toimivat mitä erilaisemmissa tehtävissä.

HKK-Dragon järjestää venekalustollaan melontatoimintaa yrityksille, yhteisöille ja oppilaitoksille. Yhdistyksen omistamilla veneillä järjestetään kaikki Suomessa pidettävät lohikäärmemelontakilpailut. Lisätietoja dragonmelonnasta saat Suomen Dragonliitto ry:n www-sivuilta.

HKK-Dragon
Tilkantori 10 A Lt 1
00300 Helsinki
www.dragonliitto.com
This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.
p. 4362422

Humalluodon Kanoottiklubi

Humalluodon Kanoottiklubi on HKK:n nuoriso-, kilpailu- ja valmennustoiminnasta vastaava yhdistys. Humalluodon Kanoottiklubin henkilöjäsenet ovat HKK:n jäseniä ja osallistuvat kilpailuihin HKK:n nimissä. Yhdistyksen toimialaan kuuluvat lisäksi nuorisolle tarkoitetut melonnan alkeiskurssit, koululais- ja opiskelijamelonnat ja melontakilpailujen järjestäminen.

Humalluodon Kanoottiklubi 4y
Tilkantori 10 A Lt 1
00300 Helsinki

HKK-Talviuimarit ry

Nuorin "perheenjäsen" syntyi 4.10.1998. Mainittuna päivänä perustettiin HKK-talviuimarit -niminen seura, joka organisoi Melontakeskuksessa tapahtuvan talviuintitoiminnan. Toiminta on ollut alusta alkaen erittäin vilkasta. 

Melontakeskuksessa tapahtuva talviuinti on sallittua vain HKK-Talviuimarit -yhdistyksen jäsenille ja Melontakeskuksen sauna-asiakkaille.  Helsingin Kanoottiklubin jäsenet tai punttisalin käyttäjät eivät voi käyttää avantoa ilman yhdistyksen jäsenyyttä. HKK:n talviuinnista kiinnostuneet jäsenet saavat yhdistyksen jäsenedut alennettuun hintaan (lisätietoja HKK:n www-sivuilta ja Melaset -lehdestä).

HKK-Talviuimarit ja sen henkilöjäsenet ovat Suomen Latu ry:n jäseniä.

HKK-Talviuimarit järjestivät 26 - 27.2.2000 talviuinnin ensimmäiset MM -kilpailut.

HKK-Talviuimarit
Tilkantori 10 A Lt1, 00300 Helsinki
p. 4362400
www.hkk-talviuimarit.fi
This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.

HKK:n jäsenyydet järjestöissä

HKK on Suomen Kanoottiliiton, Suomen Dragonliiton, HKK-Dragonin, Humalluodon Kanoottiklubin ja HKK-Talviuimareiden jäsen.  Seura jäsenen myös Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n avain-seuraverkkoon.

 TOIMINTA MELONTAKESKUKSESSA

Melontakeskukseen kuuluu kolme rakennusta. Pohjoisempi kaksikerroksista rakennuksista on kanoottivaja. Eteläisempi rakennus on melontakeskuksen päärakennus, jossa sijaitsevat mm. juhlatilat, suihku- ja pukuhuoneet sekä saunat. Kesäpukuhuoneet sijaitsevat kanoottivajan yläkerrassa. (katso pohjakuva).  Tontin koilliskulmassa sijaitsee vanha kanoottivaja -  kilpavaja.

Autot ja polkupyörät

Polkupyöräteline sijaitsee kanoottivajan pohjoispäädyssä. Jos pyöräteline on täynnä, jätä pyörä johonkin sopivaan paikkaan telineen läheisyyteen.  Pyöriä ei saa jättää parkkiin juhlatilojen tuntumaan eikä viedä kanoottivajan sisään!

Autoille löytyy parkkipaikkoja venekerhon edestä sekä Rajasaaresta sillan takaa. Kesäisin on ruuhkapäiviä, jolloin parkkipaikkoja on vaikea löytää. Melontakeskuksen pihaan autoja ei saa ajaa edes tilapäisesti!  Kajakkien lastaaminen ja purkaminen autoihin tapahtuu tontin ulkopuolella.

Kanoottivaja

Kanoottivaja on lämmittämätön rakennus ja sitä käytetään kanoottien ja muun melontakaluston säilytykseen. Seuran käyttömaksukalusto sijaitsee vajan alakerroksen länsisivulla (kts. pohjakuva). Käyttömaksukalustoon kuuluvat melat, aukkopeitteet ja kelluntaliivit sijaitsevat yläkerrassa rakennuksen koillisnurkassa (heti portaiden yläpäässä). Yläkerrassa sijaitsevat kanootit ja niiden yhteydessä olevat muut varusteet ovat jäsenten yksityisiä. Sekä käyttömaksukalustolla että yläkerran yksityiskanooteilla melovat käyttävät länsisivun laituria. Yläkerrassa on myös Melontakeskukselta vuokrattavia säilytyskaappeja (kaappeja vapautuu melko harvoin).

Jäsenavain käy sekä käyttömaksukaluston oviin että yläkertaan vievään oveen. Jos olet illalla mahdollisesti viimeinen liikkuja, niin sammuta valot ja lukitse ovet pois lähtiessäsi. Jos joku onkin vielä liikkeellä sinun jälkeesi, niin hän pääsee sisälle avaimillaan. Muista ottaa avain mukaan myös vesille, koska ovet voivat olla suljettuna palatessasi!

Kanoottivajan alakerran itäsivulla on jäsenten yksityisiä kanootteja. Näiden haltijat käyttävät itäsivun laituria.  Kanoottivuokraamo ja HKK:n käyttämä koulutuskalusto sijaitsevat vajan pohjoispäässä - vastapäätä pyörätelinettä.

Vajakirja

Kanoottivajan yläkerrassa, heti portaiden yläpäässä, sijaitsee vajakirja-tietokone. Tällä koneellä merkitään ennen melontaa lähtöaika, reittisuunnitelma, käyttöösi ottamasi kalusto (kajakin numero) sekä arvioitu paluuaika. Palatessasi vesiltä merkitse paluuaikasi - lisäksi voit pitää kirjaa omista melontakerroistasi ja melotuista kilometreistä.

Vajakirjan avulla johtokunta voi seurata jäsenten melontatottumuksia - esimerkiksi sitä mitkä käyttömaksukaluston kajakit ovat suosituimpia. Vajakirjalla on myös turvallisuusmerkitys mahdollisissa onnettomuustilanteissa etsintöjen käynnistämiseksi ja helpottamiseksi.

Ilmoitustaulu

HKK:n ilmoitustaulu sijaitsee portaiden yläpäässä kesäpukuhuoneiden ulkoseinällä. Ilmoitustaululle tulee tietoa HKK:n kursseista, retkistä, keskiviikkomelonnoista ja muistakin melontatapahtumista. Jäsenet laittavat sinne myös omia ilmoituksiaan esimerkiksi myytävistä varusteista. Ilmoitustaulua kannattaa seurata.

Kaluston valinta ja tarkistus

Valitse ensimmäiseksi itsellesi kajakki käyttömaksukalustosta. Mikäli olet valintasi onnistumisesta epävarma, voit haastatella kokeneempia "merikarhuja". Vajakirjan vieressä seinällä on kajakin valintaa helpottava ohje. Ohjeessa yksikkökajakit on luokiteltu päivä- ja retkikajakkeihin. Näistä päiväkajakit ovat tukevimpia ja kestävimpiä, joten ne sopivat myös vähän meloneille.

Kannattaa muistaa, että ainoa varma keino löytää itselle sopiva kajakki on kokeilla erilaisia malleja. Se on siinäkin mielessä hyödyllistä, että aina oma suosikkikanoottisi ei kuitenkaan ole paikalla.

Tarkista, että kajakissa ei ole reikiä ja että mahdolliset kansiluukut ovat paikallaan ja kiinnitetty. Mikäli kajakissa on nostoevä tai peräsin, testaa että se toimii.

Jalkatukia säätäessäsi istu kajakin viereen istuimen kohdalle, jalat saman verran koukussa kuin meloessa. Arvioi tämän perusteella jalkatukien paikka. Älä istu kajakkiin jalkatukia säätäessäsi! Seuraavaksi valitse kajakkiin sopiva aukkopeite.  Valitse sitten sopiva mela ja kelluntaliivi. Tarkista, että liivi ovat ehjä. Oikea melan pituus löytyy kokeilemalla, mutta yleensä pienten ihmisten ja voimiltaan vähäisten kannattaa valita lyhyt mela.

Joskus huippusesongilla käy niin, että kajakit loppuvat tilapäisesti. Tällöin täytyy vain odottaa, että joku tulee vesiltä takaisin.  Odotusaika ei yleensä ole kovinkaan pitkä.

Melonnan jälkeen

Palatessasi melomasta muista kuivata ja puhdistaa kajakki etenkin sisältä. Seuraava käyttäjä arvostaa sitä, ettei hänen tarvitse istua vesilätäkköön. Voit päästä eroon vanhoista pyyhkeistäsi tuomalla ne rannalle kajakkien kuivausräteiksi.

Laita kajakki takaisin omalle paikalleen (yksikkökajakeilla on numeroidut paikat). Kajakki laitetaan hyllyyn keula edellä, koska silloin ei vahingoiteta nosto- tai kiintoevää taikka peräsintä.

Vie kelluntaliivit, aukkopeitteet ja melat takaisin yläkertaan. Ripusta aukkopeite hätälenkistä oikeaan kokoluokkaan. Muista merkitä vajakirjaan paluusi!

Rikkinäiset varusteet

Mikäli havaitset kajakissa jotain vikaa etukäteistarkistuksessa tai melonnan aikana, niin kirjoita havaintosi vajakirjan lähellä sijaitsevaan vikavihkoon. Merkitse vika myös kajakkiin!  Laita vialliset melat, aukkopeitteet ja kelluntaliivit erilleen muusta kalustosta.

Kilpavaja

Kilpavajassa säilytetään nimensä mukaisesti kilpakanootteja. Vaja on tarkoitettu vain kilpamelojille ja sulkavalaisveneille! Se on täynnä herkästi vahingoittuvia kanootteja ja muuta kalustoa. Kilpavajan itäpäädyssä on kilpailijoille oma laituri.

Vajan länsipäädyssä on melontaergometri, jota on mahdollisuus käyttää talviharjoitteluun sopimalla käytöstä kilpailu- ja kuntoilutoiminnasta vastaavien henkilöiden kanssa.

Melontakeskuksen päärakennus

Eteläisimmissä rakennuksessa sijaitsevat pukuhuoneet ja suihkutilat, kolme saunaa, takkahuone, juhlatilat ja kuntosali. Katso rakennuksen pohjakuvaa takakannessa.

Päärakennuksessa ja sen edustalla liikuttaessa tulee välttää sellaista toimintaa, joka voisi häiritä rakennuksessa tai sen pihalla olevia juhlavieraita.

HKK:n jäsenten pukuhuoneet

HKK:n jäsenet käyttävät alakerran  pukuhuoneita ja sosiaalitiloja sekä kesäaikaan myös kanoottivajan yläkerran pukuhuoneita (kts. pohjapiirros). Alakerrassa länsisivulla on miesten pukuhuone ja itäpuolella naisten. Lämpiminä päivinä suositellaan, että ennen melontaa käytetään kanoottivajan kylmiä pukuhuoneita.

Iltaisin alakerran sauna on lämpimänä - se on perinteiseen håkkari -tapaan yhteissauna, jossa ollaan uimapuvut päällä.

Alakerrassa sijaitsevien pukuhuoneiden jatkeena sijaitsee kaksi talon juhlakäyttöä palvelevaa vaatehuonetta.  Melontakeskuksen toimesta pukuhuoneiden ja vaatehuoneiden väliset ovet pidetään avoimina silloin kun vaatehuoneita voidaan käyttää myös jäsenten pukuhuoneina.  Pukuhuoneiden alueelta ei ole lupa lähteä vaeltamaan juhlatiloihin.

Alakerran pukuhuoneisiin kuljetaan eteläpäädystä (suihkuhuoneiden kautta). Näihin oviin käy HKK:n jäsenavain.

Seuran jäsenten toivotaan muistavan hyvät tavat, silloin kun tukikohdassamme järjestetään juhlia tai muita tilaisuuksia. Vältetään siis turhaa liikkumista ja koheltamista juhlavieraiden keskuudessa (esim. kantamasta kajakkia uusien rakennusten välistä).

Muista, että melomaan pääsee aina, mutta esim. häät ovat ainutkertainen tapahtuma!

Kuntosali

HKK:n jäsenet voivat käyttää melontakeskuksen toisessa kerroksessa sijaitsevaa kuntosalia edulliseen jäsenhintaan. Talvisin järjestetään tarpeen mukaan miesten ja naisten kuntosaliryhmiä.  Kuntosaliin kuljetaan länsisivun ovesta.

 KANOOTTIEN OMINAISUUKSISTA

Kokematon viihtyy vakaassa kajakissa. Kokemuksen karttuessa on tavanomaista suosia pidempää ja kapeampaa mallia kuin uran alussa. Kajakki pitäisi urakehityksestä huolimatta valita tilanteen mukaan - mm. sää ja suunniteltu reitti kannattaa ottaa huomioon.

Pituus ja leveys

Kajakin ominaisuuksista huomaa ensimmäisenä pituuden. Mitä pidempi kajakki, sitä nopeampi ja suuntavakaampi se on (siis myös hankalammin kääntyvä). Pitkässä kajakissa on myös enemmän tilaa retkivarusteille. Leveä kajakki on vakaampi, kantavampi ja tilavampi, mutta monesti myös hankalampi melottava ja hitaampikin.

Vakavuus

Kiikkeryyden kannalta tärkein tekijä on pohjan muoto. Jos se on tasainen, tuntuu kajakki vakaalta. Tasapohjainen kajakki on kuitenkin hankala sivuaallokossa, koska se vääntelehtii veden mukana. Sitä paitsi se kaatuu helposti, jos sitä kallistaa voimallisesti.

Merikajakeissa on joko pyöreä tai V-muotoinen pohja, joka on aallokossa selvästi paremmin hallittavissa. Tasaisessa vedessä se on "peruskiikkerä", eli tuntuu vapisevalta. Vapina poistuu vain kokemuksen myötä.

Peräsin ja nostoevä

Merikajakeissa ei yleensä ole peräsintä vaan nostoevä tai kiinteä evä. Pitkissä kaksikoissa on peräsin tavallinen varuste.

Toisin kuin helposti luulisi, peräsin ei määrää mihin suuntaan kajakki kulkee, vaan kuinka nopeasti suunta muuttuu. Hiukan ennen kuin keula osoittaa haluttuun suuntaan, tehdään peräsimellä vastakkaissuuntainen korjausliike, joka pysäyttää kääntymisen.

Nostoevä reagoi tuuleen. Kun evä on ulkona, kajakki kääntyy pois tuulesta. Kun evä on sisällä, nousee keula tuuleen. Sivutuulessa käytetään jotakin sopivaa väliasentoa. Rantauduttaessa vedetään evä sisään!

Materiaalit

Kajakkien yleisin materiaali on ollut lasikuitu, joka on edelleenkin isojen kajakkien materiaali jäykkyytensä takia. Viime vuosina on polyeteeni vallannut alaa varsinkin yhteiskäytössä olevien kajakkien materiaalina. Seuran kalustossa on molempia. Polyeteenin etu on hinta/laatu-suhde etenkin kulutuskestävyyden suhteen. Lasikuitu eikä polyeteeni kestä rantautumista täydellä vauhdilla ja keula edellä!

Melojen materiaalina käytetään sekä puuta että lasikuitua. Puu kestää huonommin kolhuja, mutta on helpompi korjata. Mela ei ole sauva, jolla työnnetään pohjasta.

 VARUSTESUOSITUS MELOJILLE

Melojan perusvarustukseen kuuluu kelluntaliivi, aukkopeite, mela ja olosuhteiden mukainen vaatetus. Usein monet muutkin välineet ovat tarpeellisia.

Vaatetus valitaan sään, veden lämpötilan ja suunnitellun melontareitin perusteella. Normaaleilla Suomen kesäsäillä tulee suojautua tuulelta ja sateelta. Kannattaa käyttää kerrospukeutumista, jolloin päällimmäisenä on tuulelta suojaavana esimerkiksi tuulipuku tai sadetakki. Villavaatteet ovat hyviä, koska ne pysyvät lämpiminä vielä hiukan kostuessaankin. Kädet voi suojata viimalta käyttämällä ns. melontahanskoja.

Kylmien vesien aikaan (hypotermiavaaran ollessa ilmeinen) suositellaan kuiva- tai märkäpuvun käyttämistä. Vähänkin pidemmällä matkalla kannattaa mukana olla vaihtovaatteet (vesitiiviisti pakattuna).

Kesähelteille sopiva vaatetus on vaikkapa teepaita ja shortsit. Tällöin tulee suojautua auringon häikäisyltä ja poltolta. Muista lippalakki, aurinkolasit ja korkea kertoimiset suojavoiteet. Veden pinnasta heijastuvan säteilyn takia merellä iho palaa nopeammin kuin maissa.

Juomapullo on hyödyllinen lyhyilläkin melonnoilla. Monesti väsymys johtuu nestehukasta - varsinaista energiatankkausta tarvitaan vasta pidemmillä matkoilla. Sopivaa juomaa ovat esimerkiksi vesi, mehu ja urheilujuomat.

 TURVALLISUUSOHJEITA

HKK on sitoutunut noudattamaan toiminnassaan Merenkulkulaitoksen melontaturvallisuusohjetta. 

Meloja yleisillä vesillä on kuten pyöräilijä liikenteessä. Varovaisuutta kannattaa noudattaa ettei jää muiden alle, sillä kajakki näkyy huonosti veneisiin, etenkin aallokossa tai vasta-auringossa.

Käyttäytyminen vesillä

Melojan kannattaa valita kulkureittinsä sieltä, minne muut eivät pääse, esimerkiksi matalikoilta, rannan läheltä, ja karikkojen välistä. Paitsi merimerkit, on myös hyvä tuntea käytetyimmät veneväylät ainakin Lauttasaaren pohjoispuolella. Ne löytyvät mm. kalavesien kartasta. Siltojen alta kannattaa mennä reunasta, onkijoiden siimoja varoen.

Ryhmänä liikuttaessa - mikä on suositeltavaa merellä - pidetään ryhmä koossa. Näin ei turhaan ärsytetä muita kulkijoita tukkimalla heidän tietänsä. Mikään ei ole huonompaa mainosta melonnalle kuin pitkäksi helminauhaksi venynyt joukko, joka seikkailee väylällä. Jos melojien nopeudet ovat erilaisia, kannattaa ryhmä jakaa useampaan osaan, joilla kullakin on oma vauhtinsa, ja ennalta sovitut taukopaikat.  Sitä paitsi mahdolliset pelastautumiset on helpompi hoitaa, jos toinen meloja on lähellä.

Pimeällä melontaa tulee välttää turvallisuussyistä. Lain mukaan pimeän aikaan mukana pitää olla valo, jota voi näyttää tarvittaessa.

Meriteiden säännöistä

Melojan on viisainta antaa muiden mennä ensin, koska kanootti olisi törmäyksessä eniten kärsivä osapuoli.

Merimerkit ohjaavat vesiliikennettä. Viitat eli reimarit ovat pohjimmiltaan helppoja oppia, ja niihin kannattaa uhrata pari minuuttia, sillä ne ovat hyviä apukeinoja kun seurataan matkan edistymistä kartalla. Kannattaa muistaa, että pienveneet liikkuvat joskus myös väylien ulkopuolella.

Hypotermia

Hypotermia tarkoittaa ruumiinlämmön laskemista vaarallisen alas. Seurauksena on sekavaa käytöstä, kangistumista, toimintakyvyttömyyttä ja tajuttomuutta, joka voi lopulta johtaa menehtymiseen. Hypotermia uhkaa erityisesti kylmien vesien aikaan, ja on pukeutunut liian kevyesti, ja kaatuu. Hypotermia voi kylmällä ilmalla iskeä heikosti pukeutuneeseen melojaan vaikka tämä ei kaatuisikaan. Pukeutumisesta enemmän luvussa 9.

Hypotermian hoito kuuluu sairaalalle. Ensiapuna on uhrin saaminen pois vedestä ja suojaaminen esim. käärimällä tämä huopaan tms. vaatteeseen. Hieronta, alkoholi, sauna tms. kansanlääkkeet vain pahentavat tilannetta.

Kylmästä vedestä pelastetun hoito-ohjeet

  • Riisu uhrin märät vaatteet raajoja ostelematta
  • Kääri uhri huopiin tai makuupussiin.  Hanki kaiken varalta kevyt hypotermiapussi.
  • Sijoita normaalilämpöinen ihminen "patteriksi" uhrin kanssa samaan hypotermiapussiin.
  • Anna tajuissaan olevalle lämmintä sokeripitoista juotavaa.
  • Aseta tajuton kylkiasentoon, jotta hengitystiet pysyvät auki.
  • Varaudu elvytykseen.  Uhrin ruumiinlämpö saattaa välittömästi pelastamisen jälkeenkin laskea vielä 1 - 5 astetta raajojen kylmän veren kiertäessä ydinalueelle ja aiheuttaen jälkikriisiksi kutsutun tilan.
  • Alkoholia ei saa missään tapauksessa antaa uhrille.
  • Älä vie uhria lämpimään saunaan, älä myöskään hiero uhria.
  • Toimita vaikeasti alilämpöinen uhri sairaalahoitoon.

Sää merellä

Säätiedotuksia kannattaa seurata jo edellisenä päivänä. Tärkein tieto on tuuli, sade ja lämpötila ovat toissijaisia. Jos on odotettavissa huonoa säätä, kannattaa jättää melominen siltä päivältä väliin, ei se kuitenkaan olisi hauskaa.

Säätiedotuksia julkaisevat lehdet, TV ja WWW. Radiosta tulee säätiedotuksia kerran tunnissa lähes joka asemalta ja Radio Suomi lähettää merisään useita kertoja päivässä. Tuoreimman säätiedotuksen saa myös ilmatieteen laitoksen palvelunumeroista ja www-sivuilta.

 TOIMINTA ONNETTOMUUSTILANTEESSA

Onnettomuustilanteissa on aina ensisijaisesti kiinnitettävä huomiota henkilöiden pelastamiseen ja vasta kun kaikki ihmiset on saatu turvaan, myös kaluston pelastamiseen. On hyvä muistaa, että lämpimien vesien aikaan on järkevää pysytellä kaatuneen kanootin luona, sillä kanootti huomataan varmasti paremmin kuin pelkkä veden varassa oleva meloja. Kanoottia voi myös käyttää kellukkeena pyrittäessä kohti lähintä rantaa pois kylmästä vedestä.

Yleinen hätänumero

Kun on kyseessä henkilöiden pelastaminen, on oikea yhteydenottopaikka yleinen hätänumero 112 tai meripelastuksen numero 0294 1000.

Matkapuhelimeen kannattaa ladata 112 -aplikaatio, koska se kertoo viranomaisella hädässä olevan henkilön tarkan sijainnin.

Turhien etsintöjen välttämiseksi on syytä ilmoittaa myös pelastautumisesta, mikäli on syytä kuvitella kaatumisesta tehdyn ilmoituksen.

Seuran kontaktihenkilöt

Seura ei osallistu onnettomuustilanteissa kaluston pelastamiseen tai muusta syystä keskeytyneellä melontaretkellä käytetyn kaluston tai mukana olleiden henkilöiden noutamiseen!

Mikäli käyttämäsi kalusto ei palaudu määräaikaan mennessä melontakeskukseen, kalusto vahingoittuu tai tuhoutuu, on Sinun otettava yhteyttä seuran toimistoon sopiaksesi menettelytavoista ja mahdollisesta korvauksesta.  Mikäli olet joutunut sellaiseen onnettomuuteen, joka on aiheuttanut viranomaisten toimesta etsinnän tai missä on tapahtunut vakava henkilövahinko, niin Sinun tulee viipymättä ottaa yhteys seuran toiminnanjohtajaan, puh. 0400-503677.  Tämä on tärkeää, koska tiedotusvälineet ottavat todennäköisesti yhteyden seuraamme.

Vastuu kalustosta

Jäsen on vastuussa käyttämästään kalustosta sekä omalta osaltaan että myös vieraansa osalta. Jäsen vastaa aiheuttamastaan vahingosta, mikäli se on tuottamuksellinen tai seurausta varomattomuudesta tai huolimattomuudesta.  Seura ei ole vakuuttanut kanoottikalustoa vaurioiden varalta.

Vakuutukset

Jäsen- tai käyttömaksuun ei sisälly vakuutusturvaa, sen sijaan seuralla on vastuuvakuutus ohjaustoiminnasta aiheutuvia vahinkoja varten.

 REITTIVINKKEJÄ LÄHIVESILTÄ

Perinteinen melojien suosikkikohde on Mustasaaren kahvila. Kahvin ja pullan lisäksi sieltä löytyy mainioita auringonottopaikkoja. Muita suosittuja kohteita ovat Tarvaspään museo ja sen yhteydessä toimiva kahvila Laajalahden pohjoisosassa. Tyypillisiä lähivesillä tehtäviä melontalenkkejä ovat Seurasaaren (n. 5 km) ja Lehtisaaren kierto (n. 9 km).

Kaikki edellä mainitut kohteet sijaitsevat Lauttasaaren pohjoispuolisilla suhteellisen suojaisilla vesillä. Veneliikenne on rauhallisempaa kuin esimerkiksi Jätkäsaaren edustalla. Lisäksi merivesi lämpiää nopeammin kuin Lauttasaaren eteläpuolisilla avoimemmilla vesillä.

Liikuttaessa etelään kannattaa välttää Helsingin suunnan vilkkaita ja usein ristiaallokkoisia rantoja. Jätkäsaaren ja Pihlajasaaren välissä on tapahtunut lukuisia kaatumisia. Nykyisin siellä liikennöivät myös Tallinnan laivat. Lauttasaarta kierrettäessä sopivin paikka vaihtaa puolta Ruoholahdesta on Lauttasaaren siltojen välissä.

Lauttasaaren länsipuolelta ja Espoon saaristosta löytyy lukuisia hyviä melontakohteita. Evästauon voi pitää vaikkapa Käärmeluodoilla, Korkeasaaressa, Varsasaaressa tai Vasikkasaaressa. Käärmeluodoilla Helsingin kaupunki ylläpitää tulentekopaikkoja; Vasikkasaaressa toimii kahvila. Matkan varrella Porkkalaan sijaitsee lukuisia virkistyssaaria.

 SEURAN RETKET

HKK järjestää kesäaikaan erilaisia yhteismelontoja: keskiviikkoretket, päiväretkiä ja yöretkiä. Seuraavassa näistä hiukan tarkemmin.

Keskiviikkoretket

Nimensä mukaisesti keskiviikkoretket melotaan keskiviikkoiltaisin - lähtö rannasta on kello 18. Retket ovat helppoja lähivesillä tapahtuvia melontoja. Joskus matkaan kuuluu kahvila- tai evästauko, joten sellaiseen kannattaa varautua. Kesäaikaan retki järjestetään joka keskiviikko.

Poikkeuksena on heinäkuussa järjestettävä kakkuretki Harmajalle. Tämä on selvästi vaativampi kuin "normaalit" keskiviikkoretket.

13.2. Päiväretket

Päiväretket tehdään viikonloppuisin - useimmiten sunnuntaisin. Retkiin kuuluu reilu ruokatauko sopivassa saaressa.  Päiväretkistä tulee erikseen ilmoitus Melaset -lehteen tai ilmoitustaululle.

Yöretket

Kesän aikana järjestetään monenlaisia yöretkiä. Osa retkistä on helppoja ja soveltuu melkein kaikille, mutta osa vaatii hyvää melontataitoa ja kohtalaisen fyysisen kunnon. Kesän retkiohjelma ja tietoa retkien vaativuudesta löytyy Melaset -lehdestä, www-sivuilta ja ilmoitustaululta.

Yksi HKK:n perinteisistä retkistä on Juhannusretki Eestiluodon Kutuhälletille. Retki on kohtuullisen vaativa johtuen alkukesän kylmistä vesistä ja avoimesta reitistä. Loppukesästä järjestetään useita helppoja retkiä Helsingin ja Espoon saaristoon.

 SEURAN JOHTO

Johtokunta

Seuran johtokunta valitaan syyskokouksessa ja siihen kuuluu yhdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut kahdeksan jäsentä. Johtokunnan kokoonpano julkaistaan syyskokouksen jälkeen ilmestyvässä Melaset -lehdessä ja www-sivuilla.

Johtokunnan tehtävänä on puheenjohtajansa johdolla johtaa seuran toimintaa yhdistyksen kokousten välisenä aikana seuran sääntöjen, vahvistetun toimintasuunnitelman ja taloussuunnitelman mukaisesti.

Toiminnanjohtaja

Seuran toiminnanjohtajan ja toimiston tehtävänä on huolehtia päivittäisistä ja määräaikaisista taloushallinnon tehtävistä, markkinoinnista ja toiminnan yleisten kehittämishankkeiden suunnittelusta.

 JÄSENTEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET

HKK:n sääntöjen mukaan ylin päätäntävalta on yhdistyksen kokouksilla. Näissä syys- ja kevätkokouksissa jäsenet käyttävät tätä valtaa.

Syyskokous valitsee yhdistyksen puheenjohtajan ja johtokunnan jäsenet. Lisäksi silloin hyväksytään seuraavan kauden toimintasuunnitelma, joka sisältää mm. budjetin ja jäsenmaksut. Kevätkokouksessa käsitellään mm. tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle ja toiminnanjohtajalle.

Virallisten kanavien lisäksi toimintaan voi vaikuttaa "ruohonjuuritasolla". Paras tapa on olla ahkerasti mukana jäsenten jatkokoulutuksessa, talkootoiminnassa ja muissa HKK:n aktiviteeteissa.

Kelikamera

Go To Top